2013-10-24

Tutustutaan paikalliseen pienilmastoon

Elän vielä sitä ihanaa aikaa, kun kaikki uudessa kaupungissa kiinnostaa, kaikki on kaaheen jännää ja kaunista ja joka kulmalla on joku uusi ravintola, kahvila tai nähtävyys, joita pitäis päästä näkemään ihan just heti nyt.

Koska tämä kausi ei voi kestää ikuisesti otettiin tänään luennottoman päivän kunniaksi pyörät alle ja käytiin tekemässä noin 9 kilometrin pyörälenkki kaupungin poikki sinne tänne. Suunnattiin mm. legendaariseen Pyynikin näkötornin munkkikahvilaan, joka on kuulemma semmoinen must juttu tässä kaupungissa. Oli muuten melkoinen mäki, joka piti pyöräillä/taluttaa ihan ylös asti, ennen kuin pääsi naatiskelemaan maisemista ja munkeista.




Ai että, kyllä oli niin makoisa munkki, vielä lämmin, ihanan pehmeä ja sopivasti kaardemummaa, että olisi voinut syödä useamman kuin yhden! 

Ja muutenkin tässä paikassa leijui vahvana semmoinen rehellinen vanhan liiton meininki tiedättekö, että voi ihan kuvitella, miten siellä vuonna 1929 ovat herrat ja rouvat nautiskelleen kupposen kahvia ja ravanneet pyörö portaita ylös ja alas. Tämmöisenä historiafriikkinä olin ihan vakuuttunut että jes.

 


Näköalatornin huipulla huomasin muuten, että näin 26-vuotiaana on jo ihan auttamattomasti mummoutunut. Niin vahvasti, että siellä korkeudessa taivasalla huippaa kivasti ja polvissa tutisee. Olen siis kehittämässä itselleni korkeanpaikankammoa, jei. 

Että vanhemmiten terveyden lisäksi alkaa pettää mielenterveys. No mutta näitä sattuu.

*

We went to see our city from Pyynikki tower. It was quite exhausting but fun. 

2013-10-23

Seinä, jossa on monta naulanpaikkaa

Ennen uuden kämpän ensitarkastusta ajattelin ahdistuneena, että entä jos se asunto on vastaremontoitu. Varmaan aika mielenkiintoinen pelkotila, jota useimmat eivät ymmärrä. 

Mutta ajatelkaa nyt tätä yhtälöä: paljon tauluja + vasta uusittu tuoreuttaan hohtava maalipinta. Sehän usein tarkoittaa, että seinälle ei saa yhtä ainoaa taulua, sillä vuokranantaja ei anna naulojen naulaamiseen lupaa. Joka on toki ymmärrettävää, sillä kuka nyt haluaisi aina olla kittaamassa joka vuokralaisen jälkeen ties minkälaisia monttuja kämpän seinästä.

Noh, onneksi tämän asunnon seinät ovat elämää nähneet. Tällä tarkoitan juuri sopivaa määrää ruuveja ja nauloja mielenkiintoisissa kohdissa seinää, joka muutoin on oikein siistissä kunnossa. Tässä katsaus keittiöön.





(vasemmalta DIY projekti I Reidar Särestöniemi "Kirsisääsket" I Laura Hämäläinen "Paha ajatus" I taiteilija tuntematon I Hanna Hotulainen "Muistiinpanoja") 


Epämääräisiä naulauksia ja ruuvirykelmiä ei meidän siis pidä väheksymän, vaan mielummin nähdä ne alkusysäyksenä mitä mielenkiintoisimmille sommitelmille. Aikaisempien asukkaiden remontointeja voi näin ottaa osaksi omaa sisustusta, kunhan löytää sen itselle sopivan tavan peittää tai ottaa hyötykäyttöön erikoisuuksia.

Toinen kivuus tässä paikassa ovat eteisen ja makuuhuoneen taululistat, jotka on ruuvattu katonrajaan ja johon voi taidegalleriahengessä ripustaa esimerkiksi rautalangalla tai siimalla tauluja haluaamiinsa korkeuksiin ja niin monta kuin ikinä haluaa. Kyllä pienen ihmisen sielu lepää, kun saa vaihdella taulujen paikkaa ihan milloin vain.

p.s. Kuvan numero yksi valkoinen matto näyttää kamalan likaiselta siksi, että se oikeesti on kamalan likainen. En ehtinyt sitten mattopyykille tänä kesänä, vaikka siitä keväällä niin haaveilin.

*

Kitchen wall : plan an interesting art arrangement to make the space interesting and hide the not so cool or practical holes in the wall.

2013-10-21

Eteisessä


  
  

Ostin repun. Sinne on hyvä pakata kynäpenaali ja paperia muistiinpanoja varten. Ja kalenteri, että tietää missä pitää olla ja milloin.


Tänään alkaa taas elämä opiskelijana, kun matkaan pian ensimmäiselle luennolle. Ulkona paistaa onneksi aurinko, niin voi hyvillä mielin suunnata kohti uusia seikkailuja. Aamupalakin oli todellinen breakfast of the champions nimittäin lettu mansikkahillolla, mustikkarahkapulla ja kupillinen kahvia. 

Se on terveellistä.. jos siitä tulee hyvää mieli. (päivän hajatelma)


*

I bought a new back bag for school. My lectures start today and I'm a student again. Today's breakfast: pan cake with strawberry jam, blueberry curd bun and a cup of coffee. It's healthy if it makes you feel good.

2013-10-16

Faktoja aiheesta muuttaminen



Fakta #1
Se on aika hassu juttu miten pienet asiat, kuten huoneen muoto, lattiamateriaalit, ikkunasta sisääntulviva valo, voivat muuttaa vanhat ja tutut huonekalut aivan erilaisiksi. Kokeillaan tuoleja ja pöytiä hieman eri järjestyksessä kuin aikaisemmin, tauluista sekoitetaan jännittävä coctail ja aiemmin tylsät tyynyt näyttävätkin taas tuoreilta.

Fakta #2
Toinen muuttamisen hämmentävistä seikoista liittyy siivoamiseen. Kaikki huoneet kun pitää puunata jokaista nurkkaa myöten ja siinä huhkiessa huomaa miten oudoista paikoista niitä epämääräisyyksiä löytyykään. No, ei se mitään. Ostetaan vaan lisää uusia puhdistusaineita. Ja käydään läpi yksi huone kerrallaan sitä mukaa kun sitä epäilyttävää harmautta/töhnää/hajuja/sun muuta löytyy. Miksei miehen silmä muuten huomaa näitä tahroja? On nimittäin aika vaikea määrätä, että no hei, siivoappa toi kohta tosta, siis silleen kunnolla hinkkaa, KOVEMMIN, jos toinen ei edes välttämättä ymmärrä mistä kohdasta on oikeastaan kyse.

Fakta #3
Tässä elämän pyörteissä havahduin sitten myös miettimään sitä, että mitä tämä muuttaminen oikeastaan tarkoittaa. Kun ei tässä omaa eloa järjestellessä aina muista, että omat päätökset vaikuttavat myös muihin ihmisiin. Onkohan joku huolissaan meistä? Kun itse on melko tottunut tähän epävarmuuteen, että ei tiedä varmasti, että miten, mutta silti mennään vaan. Vähän niinkuin soitellen sotaan, takki auki maailmalle. Ehkä ulkopuolisten silmissä tämä meininki näyttää melko hasardilta. He he. Älkää olko huolissanne. Kyllä tästä vielä hjuva tulee.:)

*

Three facts about moving: #1 Old furniture, curtains etc look brand fresh at new environment. #2 It's amazing of how weird places one can find dirt. Just scrub scrub one room at the time.:D #3 Moving affects on other people. People, thou shall not worry about us. Everything's going to be a-ok.:)

2013-10-15

Viestejä kaaoksen keskeltä

Yksi juttu, jota vihaan sydämeni pohjasta on muuttaminen. 

Tavaran määrä yllättää aina ja sitten joutuu pähkäilemään sitä, että mikä rätti, rytky ja kippo joutaa roskiin, mikä kierrätykseen, mitä ehkä voisi tarjota kavereille tai varastoida vanhempien tontille. Ja aina herää kysymys, että miksi mulla on näin paljon tavaraa. Tulee suorastaan syyllinen olo, kun oikeastaan haluaisin olla niinkuin Nuuskamuikkunen ja katsella kaikkea kaunista, mutta en ostaa, raahata mukaan ja omistamalla omistaa mitään.

"Minä omistan kaiken mitä näen ja mistä pidän. Minä omistan koko maailman." 
- Nuuskamuikkunen

Vielä en ole näihin muikkusmaisiin zen-tiloihin päässyt, sillä jokapaikassa on tavaraa. Paljon. Erityisesti kirjoja, cd-levyjä ja dvd-leffoja. Tämän havaitsin, kun pakkasimme edellisen osoitteen ja muutimme toiselle puolelle Suomea tuossa viime viikonloppuna. Tai no, pakkaamista on tullut harrastettua enemmän tai vähemmän kokonaisen kuukauden ajan ennen hoo-hetkeä, ettei loppumetreillä iskisi se kuuluisa viimehetken paniikki. 

Uutta naapurustoa olen ihmetellyt ikkunan läpi ja hieman ulkoilmassa seikkaillen. Yksi ystävä kysyi, että no miltä siellä nyt sitten teidän huudseilla näyttää. No tältä.



Olohuoneen ikkunasta avautuu näkymä takapihalle. Meitä vastapäätä komeilee kaunis vanha puutalo ja kasa vaahteranlehtiä, jossa tekisi mieleni mennä möyrimään. Mitähän naapurit ajattelisivat..


Keittiön ja makuunhuoneen ikkunoista näkyy katu, pienen pieni puisto ja joku paikallinen pystybaari. Sitäkään en ole vielä käynyt testaamassa.


Tässä keittiö. Pöydällä epämääräistä tavaraa matkalla jonnekin. Lisäksi tahtoisin huomauttaa, että nuo pullot tuossa ovat suurimmaksi osaksi lahjaksi saatuja valkoviinejä ja viskejä, lähinnä ruuan tai jälkiruokakahvin kanssa nautittavia. Ja yskänlääkepullo. Emme siis ole ratkenneet ryyppäämään täällä uudessa ympäristössä.:)



Kasvit selvisivät muuton rasituksista yllättävän hyvin. Tässä vasemmalta Reiska, Yrjänä, Pipsa, herrat Höpö ja Pöpö, Wilhelm.............. Tuota. Joo.


Olohuoneen enemmän tai vähemmän hallittu kaaos. Sanon hallittu, koska kyllä tässä järjestyksessä on jo jotain kohdallaan, vaikka paljon mietittävää vielä riittää. Onneksi kukaan ei ole määräämässä milloin täällä pitäisi olla valmista ja siistiä ja edustuskuntoista.:)

Muutto meni hyvin, mutta nyt on iskenyt kaamea väsymys. Kaikki muuttopäivään liittyvä stressi ja ahdistus on lauennut plus tietenkin ne tziljoonat muuttolaatikot ja jätesäkilliset täynnä vaatteita, pyyhkeitä ja lakanoita, jotka raahasimme eessun taassun kahden pakettiauton välillä, niin ei toisaalta ihmekään. Ihaninta oli se, että apuna oli kasa kavereita. Ilman niitä ei muutosta olisi tullut mitään eikä elämästä muutenkaan tulisi yhtään mitään.

*

Pictures of our new apartment. Moving was quite stressful but we survived. How come I have so much stuff? Now I'm trying to figure out what to put and where.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...